Olihan se pakko kokeilla siistimpää versiota nallesta, vaikka taas meni hermot monta kertaa varsinkin kun kursin osia yhteen.... pää jäi vielä liian isoksi, mutta selvästi parempi jo tuli =)

Sitten ylläripostiin... Voi että Jaana oli laittanut mulle niin täysin "mun näköisen" yllärin tulemaan! Siis mustaa, mustaa ja niin ihanaa mustaa! Wau miten hienoja!

Kortti kuin taideteos, ihanat mini-hansikkaat suloisessa rasiassaan sekä sängynpäällinen! oi että jaksoin taas hetken pirteänä juosta Tanelin ja pallon perässä pitkin kämppää =) Kiitos!

Kiitos kaikille osallistumisesta ja keväisistä ajatuksista! Joonatanin näppeihin jäi viesti, joka oli kirjoitettu  05.03.2010 - 10:40 eli Tiinan vastaus! Onnea!

Miten aika onkaan vierähtänyt, jotain pientä olen saanut aikaan. Olen näpertänyt hys-hys-juttuja joulua varten ja ruuanlaitto-swappia varten. Esitellä voin tässä vaiheessa Maarun villapaidan (ja uuden hiustyylin... tai tyylittömyyden, uudet hiukset on hukassa ja yritän löytää ne jossain vaiheessa) sekä Miljan villatakin. Hidas maalaiselämä näköjään on paisuttanut Miljaa tai sitten kutoja on ottanut mitat väärin, sen verran piukka on takki...

Vilma kävi hakemassa kaupungista kirjojaan ja toi samalla Miljan vanhan nallen varastosta. Nyt hän itse pääsisi uppoutumaan kirjojen ihaniin maisemiin ja sisko saisi leikkiä Pennin ja nallen kanssa.

Nalle on ensimmäiseni ja hieman epämuodostunut... hiukan ohjetta muokkaamalla voisin saada jossain vaiheessa pikkuisen söpömmän otuksen aikaan. Mutten ihan heti, sen verran hermoja raastavaa näpertelyä tuo oli =)

Varhain aamusella Vilma kiipesi kohti ullakkoa, "Voisitko tulla auttamaan?" hän kysäisi siskoltaan joka vasta heräili sängyssään Penni-koira kainalossaan. "Ullakko pitää tyhjentää kaikesta tavarasta ja lattiaan laittaa uudet laudat ja seiniäkin uusia. Jos vaikka siellä sen jälkeen uskaltaisi kävellä ilman jatkuvaa pelkoa siitä että mätkähtää lattian läpi olohuoneeseen..." Milja vetäytyi syvemmälle peiton alle "En voi, anteeksi vaan... Penni ei suostu tulemaan ylös... siellä on varmasti kummituksia..." "No enhän minä koiraa sinne pyytänyt vaan sinua!" Vilma tiuskasi ja luovutti jo mielessään haavesta saada apua urakkaan. Hölmö sisko uskoo kummituksiin yhtä vahvasti kuin joulupukkiin ja pääsiäispupuihin, toisaalta Vilma jo suunnitteli "omaa tilaa" ullakolle kun kerran se olisi näköjään ainoa paikka koko talossa minne voisi paeta rauhaan ja hiljaisuuteen jos sitä kaipaisi. Jotenkin hän arveli kaipaavansa ullakolle usein...

Vilma aloitti urakkansa ja sai myöhemmin päivällä Maarun ja Hanskin avuksi, miten paljon tavaraa yhteen ullakkoon mahtuukaan! Että on sukulaiset olleet ahkeraa keräilijä-kansaa, kun kaikki mahdollinen on pitänyt säästää ja säilöä. Kunhan ullakko tulisi siivottua ja järjesteltyä, se olisi ihan käyttökelpoinen tila johonkin pieneen, ellei muuta niin Vilma suunnitteli ripustavansa sinne riippukeinun. Siellä voisi olla mukavaa lueskella kirjoja ja kuunnella musiikkia.

Milja sai Maarun houkuteltua alas mehulle ja esitteli ylpeänä makuuhuoneen sisustusta. "Nyt täällä alkaa näyttää kivalta, seinille vielä keksin jotain ja sitten voin siirtyä sisustamaan seuraavaa huonetta. Vilma nyt ei tajua sisustamisen päälle mitään, mutta onneksi minä olen lukenut lehtiä ja saanut paljon vinkkejä kaikesta kauniista." Milja säteili ylpeänä ja pakkohan se Maarun oli myöntää, että ihan mukavalta näytti, vaikka oli aivan erilailla sisustettu kuin hänen talonsa. "Makuasioista ei voi onneksi kiistellä. Ja onhan Milja ihanan höppänä neiti ruusunpunaisine haaveineen, Vilma taas oli maanläheinen ja käytännöllinen... Taitaa Hanski ja Joonatan saada hänestä kalakaverin joelle, siihen malliin hän rantoja eilen illalla katseli että taitaa viihtyä rannassa. " Maaru mietti mielessään ja kiipesi vielä hetkeksi ullakko-talkoisiin.

Tässä yleiskuva tyttöjen makuuhuoneesta, sängyt, lipaston, penkin ja lankakorin olen tehnyt itse. Jaanalta tyynyt sänkyjen päällä, sängynpeitot on virkkaamiani... niistä piti joskus tulla patalaput... lipaston päällä tavarat markkinoilta, samoin Pennin kori ja enkelipatsas ja mustat tossut (Vilman aamutossut jotka eivät Miljan mielestä sovi sisustukseen lainkaan, mutta antoi siskolleen periksi...), matto omaa tuotantoa...

Lähikuvaa "käärmeen-nahka penkistä", alla Jaanalta saaduista printeistä tehdyt laatikot.

Ja lähikuvaa lipastosta... vetimet Miljan valitsemia...

Eli laitoin tuohon otsikkoon "t"-kirjaimen perään kun tulee näitä majoja näköjään enemmän kuin yksi =) Osoitteessa pysyy tuo sama vanha nimi, niin ei tartte sitä alkaa muuttamaan kun toimii hyvin.

Ja sitten arvontaan: katselin tuota "vaaleanpunaisen anakondan"-nahkaa josta Miljan laukut on tehty, ja totesin että sitä on aivan liikaa yhdelle näpertäjälle. Samoin muutakin nahkaa on tullut kannettua kotiin yli omien tarpeiden, joten laitan sitä eteenpäin...

Itse odotan jo kevättä, kevään tuoksua ja pienen pieniä "hiirenkorvia" puissa... Osallistut pienen nahka-satsin arvontaan kertomalla tähän postaukseen asian, jota itse eniten odotat keväältä =) Aika loppuu 10.3 ja ilmoitan tuloksen aikas nopeasti ellei pahoja esteitä tule.

Tanelista taitaa tulla prätkä-jätkä... kuva viime kesältä, ikää pojalla noin 7kk.

Olen saanut Jaanalta muutamia printtejä joita eilen illalla "kasailin", ihania kasseja ja laatikoita ja pari korttia. Pääsiäis-aiheiset laatikot on uusimmasta "DollsHouse and Miniature Scene"-lehdestä. Kaikki menee Kuismalaan.

Löysin kirppikseltä läpikuultavan muovisen tuolin, johon neuloin pehmusteen valkoisesta Novitan Jive-langasta, Milja mallina =)

Ajan myötä oli tyttöjen pakko lähteä hakemaan täydennystä myös ruokavarastoihin Jatan puodista. Milja päätti poiketa kahvila-puotiin tarkastamaan uusimmat ihanuudet ja kuulemaan uusimpia juttuja kylältä ja vanhasta Kuismalasta. Vilma teki ruokaostokset nopeasti ja päättäväisesti ja palasi hakemaan siskoaan kahvilasta. "Et arvaa mitä sinne oli juuri saapunut!" kiljui Milja juostessaan ulos puodin ovesta. "No en tosiaan arvaa..." tokaisi Vilma ja suuntasi askeleensa kohti kotia Miljan hypellessä ympärillä Pennin kanssa, välillä Vilma ei edes erottanut kumpaan näistä kahdesta kahelista hän meinasi kompastua, mutta hälläkö tuolla väliä... samanlaisesti kananmunat tielle hajoaisivat, kaatuipa hän karvaiseen tai karvattomaan otukseen.

"Sitä samaa vaaleanpunaista sarjaa oli tullut lisää! Siis sitä minkä laukun jo viimeksi ostin! Varasin pari laukkua lisää ja penkin, se oli sitten kaunis." Milja vuodatti... "Oih meille tulee niin kaunis koti!" Vilma ei viitsinyt kommentoida mitään, päätti vaan lähteä illalla katsastamaan läheisen joen rantapenkereet, sieltä voisi saada kalaa nostettua kunhan saisi ne kalastusvehkeet haettua vanhasta varastosta. "Miksiköhän kahvilan rouva ei muistanut äsken yhtään enempää vanhan Kuismalan tarinoita?" kummasteli Milja siskolleen heidän lähestyessään kotiaan. Vilma hymyili itsekseen... rouva oli siis ottanut hänen pyyntönsä vakavasti, turha Miljaa säikytellä enempää, muutenkin niin hermoheikko tyttö.

Kotipihalle saavuttuaan Milja hihkaisi ja juoksi ovelle "Katso Vilma, joku on jättänyt meille viestin oveen! Oi kukakohan se on ollut?" Milja luki lapun ja istahti kalpeana kuistin kaiteelle... "Vilma... NE on käynyt täällä... ne kummitukset..." Vilma nappasi lapun siskonsa kädestä "Kävimme kolkuttelemassa ovea ja ikkunoita. Tulemme vielä takaisin. T:Me kaksi" Vilma alkoi nauraa ääneen "En ole ennen kuullutkaan kummitusten jättävän lappuja oviin." hän arvasi heti kenestä kahdesta oli kyse, muttei viitsinyt paljastaa tietoaan. Ehkä oli mukava kiusata siskoa hiukan, kohtahan lapun jättäjät kuitenkin paljastuisivat.

Tytöt purkivat ruoat keittiöön ja Vilma lähti rantaan Miljan pyynnöistä huolimatta, oli kuulemma ilkeää jättää hänet ja pieni Penni-raukka kaksin odottamaan suureen taloon mahdollisten haamujen esiinmarssia.

Jatan lämpimät pasteijat ja ruisleivät tulivat ruokatäydennyksenä (leipurille taisi tulla laskuvirhe molemmissa, sen verran oli ylimääräistä mukana =) ), lakuja makeannälkään ja perunoita ja kananmunia. Munien korin olen tehnyt aikaisemmin ja perunoille tein pussin pellavasta, pohjalle liimasin pienen kiven jotta pysyy pystyssä ja täytin käsipyyhepaperilla alaosan, niin näyttää perunoiden määrä todellista suuremmalta =)

Mutta eikös kaikki mene hyvään tarkoitukseen ja suurin osa suomalaisillekin... Joonatanin kanssa käytiin Tampereen messuilla ja voi äly mitä kaikkea ihanaa siellä oli! Kuten Joonatan totesi :" Jos me oltaisiin saatu se lottovoito, voitaisiin ostaa vaikka nämä kaikki!"

Mutta löytyi meidän kasseista aika määrä tavaraa kuitenkin, nyt onkin mini-ostoksille hetkeksi laitettava stoppi ja keskityttävä siihen mielettömään määrään materiaalia mitä kaapeissa ja laatikoissa ja hyllyillä ja pöydillä jo on.

Nohnon pöydästä kahmin mukaani nämä ihanuudet:

Bonsai-puu, joka ei pääse oikeuksiinsa tässä kuvassa, menee Maarun ja Hanskin makuuhuoneen lipaston päälle, kaksi mini-mini-kisua Kuismalan tytöille koristeeksi, korillinen saunatavaraa saunamökkiin, pari hampurilaista Joonatanille ja Tanelille sekä iso puinen sanko.

Nämä helmet tuleviin askarteluihin Helmien talosta:

Pieneltä Haamulta kallo Maarulaan jollekin seinälle:

Nämä löytyivät eri myyjiltä, mutta muistaakseni heillä ei ollut "tietoja itsestään"...

Virkattu hattu Miljalle ja kori Pennille, taulun kehykset ja lasi-hevonen, vessapaperirulla-teline Kuismalan kylppäriin, hattu-rasia Miljalle ja kukkateline ja enkeli-patsas Kuismalaan nekin.

Happy Little Muffin valmisti kasviksia Miljan keittiöön... joo, Vilma varmaan hakee jostain mikro-eineksiä kunhan saadaan mikro hankittua =)

Apuva... joltain nukkekotiyhdistykseltä nämä, unohdin minkä alueen =(

Vilmalle tossut, Pennille talutushihna ja pari palloa leluksi, ihana kynttilän pidike, kynttiläkruunu, kylppäritavaroita Kuismalaan, punaisia kippoja askarteluun, kukka Kuismalaan, pari tölkkiä Lapin Kultaa Hanskille, kristallipallo tytöille.

Lauantain ostosreissu kaupunkiin sai Miljan niin sekaisin, että Vilma päätti helpottaa kummankin oloa ja jakoi rahat puoliksi. "Minä menen huonekalu-liikkeeseen ja hanki sinä tekstiilejä ja muuta hömppää sisustukseen, tasajako eikös vaan?" Milja ei olisi voinut olla onnellisempi, rahat mekon taskussa hän suunnisti kohti kangaskauppaa, mutta päätti poiketa kahvilaan istumaan hetkeksi ja suunnittelemaan sisustusta. "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja muki lämmintä kaakaota auttaa suunnittelussa."

Vilma huomasi ale-kyltit paikallisen huonekalu-kaupan ikkunassa ja astui sisään "Mitäs kaikkea samaan könttä-summaan saadaan?" hän tiedusteli... kierros alkoi ja kaupat tehtiin lopuksi. "Ja kuljetushan sisältyy hintaan, eikös vaan?" Vilma oli hyvä tinkaamaan ja muutenkin siskoksista järkevämpi raha-asioissa. Kävellessään kohti kotia, Vilman ajatukset pyörivät tulevaisuudessa. Vanhempien kuoleman jälkeen vanha kotitalo siirtyi heidän kahden nimiin, ja olosuhteiden pakosta, kauan toisistaan erossa ja itsenäisesti asuneet siskot olivat aloittamassa yhteistä talonpitoa. Mitä ihmettä tästäkin tulisi? Miten kauan hän jaksaisi yltiöromanttisen ja haaveilevan siskonsa seurassa? He olivat niin erilaiset luonteet ja heillä oli niin erilaiset kiinnostuksen kohteet, ettei törmäyksiltä voisi välttyä. Jos Milja saisi päättää, he asuisivat vaaleanpunaisessa ja pitsillä ja kukkasilla koristellussa patsaiden ja kaikenlaisen hömpän täyttämässä linnassa... Vilma taas halusi kaiken olevan käytännöllistä, yksinkertaista ja helppohoitoista, se ei nyt varmaan tulisi onnistumaan. Pitää raivata ullakolle sellainen tila, että saan itsekseni tehdä vaikka jotain puu-töitä tai jotain, oma kolo on pakko löytyä noin isosta talosta, tuumi Vilma samalla kun talo tulikin mutkan takaa näkyviin, ja hän huomasikin Miljan huitovan kuistilla ja huutavan jotain. "Mitä ihmettä se nyt on keksinyt?" Vilma pudisteli päätään ja valmistautui kuulemaan tuoreimmat uutiset.

"Ai kun hieno kynnysmatto, hyvä löytö." kehaisi Vilma ja katsoi uudestaan "Mikä tuo on? Tai siis kenen?" Kuistilla Miljan jaloissa pyöri kellertävän-vaalea pörröinen koiranpentu... "Ai tämä on Penni, sanopas Penni Vilmalle hei" Milja touhotti "Minusta tuntui että olisi mukavampaa ja turvallisempaa jos talossa olisi koira vahtina ja turvana" Milja katseli jalkoihinsa. "Ai jaa, kai sitten on." Vilma tokaisi kyllästyneenä, turha hänen olisi vastaankaan sanoa, paras sopeutua vaan. "Oi Penni siis saa jäädä! Olet ihana!" Milja kapsahti Vilman kaulaan onnellisena. "Olet sitten uuden laukun ostanut itsellesi..." Vilma siirtyi seuraavaan aiheeseen. "Eikös olekin hieno! Aitoa käärmeennahkaa! Uniikki kappale, tätä ei ole tehty kuin yksi ja minä sain sen!" Vilma katsahti laukkua... "Ai vaaleanpunainen käärme? On uniikki varmasti..." "Älä nyt ole noin ilkeä!" tuhahti Milja, "Mitä sinä löysit?"

"Ensi viikolla tuodaan sohvan runko, pari hyllyä sänkyjen päälle ja makuuhuoneeseen lipasto koruillesi ja muille pikku-jutuille, olohuoneen pöytä ja joku matto." Vilma raportoi ja avasi ulko-ovea, janottikin mutta Milja vaan jaksoi touhuta. "Et muuten ikinä usko mitä kuulin!" huusi Milja juostessaan siskonsa perään Penni kintereillään. "Arvaatko kuka tässä talossa on ennen asunut?" "No eikös tässä ole Kuisman suku majaansa pitänyt niin kauan kuin tiedetään?" Vilma ei ymmärtänyt miksi vanhan sukutalon historia oli alkanut yht´äkkiä Miljaa niin kiinnostamaan. "Juu, juu, mutta kuulin muutakin. Kun kävin ensin juomassa kupin kaakaota yhdessä konditoriassa, siinä samassa oli käsityö-myymälä ja siitä tämän maton ja laukunkin löysin, ja Pennin tietysti." Milja aloitti seikkaperäisen kertomuksen siitä, kuinka heidän isoisoiso-isänsä tai joku joskus kauan kauan sitten kuitenkin, oli ollut suhteessa piika-tytön kanssa ja kuinka tyttö oli tullut raskaaksi ja saanut pienen pojan. Koska häpeä olisi ollut hirveä, ei kyläläisille kerrottu totuutta vaan piika oli mukama lähtenyt ruotsiin, mutta olikin oikeasti ollut ullakolla vankina kunnes hän ja poika-vauva olivat kerran vaan kadonneet! "Tai siis lähimmät palvelijat olivat todenneet heidän kadonneen, talon isäntä ja emäntä eivät asiaa enää mitenkään kommentoineet, olivat vaan pyytäneet siivoamaan ullakon ja heittämään kaiken piialle kuuluvan pois!" Milja huitoi käsillään ja hyppeli ympäri pientä keittiötä kertomuksen edetessä. "Ajatella jos jotain hirveää tapahtui! Jos joku sukulaisemme onkin... murhaaja" Milja kuiskasi viimeisen sanan tuskin kuuluvasti ja istui kalpeana tuolille. "Siksi minä tuon Penninkin halusin mukaani... konditorian rouva vihjasi että piika ja hänen lapsensa käyvät joskus kummittelemassa täällä... etsimässä pahantekijää..."

Vilma kuunteli huvittuneena... tämä tästä vielä puuttuikin, hermoheikko prinsessa joka pelkää kummituksia... täytyykin poiketa konditoriassa hillitsemässä rouvan tarinoita, eihän hän pahalla varmaan ole tarkoittanut, Milja nyt on vaan tuollainen. "Ai jaa... ei kai se mitään muuta jos joku joskus vuonna kirves ja papu teki jotain pahaa tai hyvää. Eikä täällä kyllä kummittele, mietis nyt miten pahasuinen ja kipakka täti isomummukin oli, kyllä siinä olisi kummituksetkin lähteneet karkuun! Isopappa-raukka vaan ei päässyt kun kerran oli vihille vienyt." Vilma hihitteli ja katseli ulos ikkunasta, Hanski näköjään laittoi pihasaunaa lämpiämään, voisikin Maarulta kysäistä saisiko ottaa loppulöylyt kun heidän perheensä oli pesulla käynyt. Tästä tulisi pitkä ilta ennen kuin Miljan saisi nukahtamaan...

Milja, uusi kynnysmatto, laukku ja Penni-koira.

Tilasin Jaanalta olkkariin ison pörröisen maton, ja kaupanpäälliseksi sain Maarun Majaan ensimmäiset verhot, sekä patalaput keittiöön.

Matto on niin täydellinen, juuri sellainen mitä olen itse epätoivoisesti yrittänyt tehdä jo useamman kerran!

Verhot näkyy tässä ja patalaputkin siellä taustalla roikkuu. Köökki on yhtä sekainen kuin Maarun 1:1 kotonakin =)

Isoa muuttoautoa ei näkynyt, pieni volkkari veti perässään kärryä josta pihalle nostettiin kaksi sänkyä, laatikollinen astioita ja telkkari. Vähissäpä on tyttöjen tavarat, tuumi Maaru ja päätti siivota ullakkoa ja katsoa mitä ylimääräistä sieltä löytyisi, ainakin sen punaisen pallotuolin voisin antaa heille jos vaan kelpaa. Tytöt päästivät Maarun kierrokselle vielä aivan keskeneräiseen taloonsa ja esittäytyivät kunnolla. Milja poseeraa sänkyjen päässä, makuuhuone tulee olemaan vaaleanpunainen, Jaanan tekemät tyynyt sopivat täydellisesti sängyille ja matto onkin entisen asunnon peruja.

Vilma tarkastelee olohuoneen panelointia, rappusten puoleinen seinä vielä ja sitten pääsee sisustamaan paremmin...

Oi miten ihanaa on päästä uuteen kotiin omiin sänkyihinsä... se ensimmäinen yö ja aamu ovat niin mukavia! Viikonloppuna sisarukset lähtevätkin shoppailemaan, tai ainakin katsastelemaan kauppoja, josko jotain kalustetta saisi lisää.

Tein Jaanalle pari kanerva-laatikkoa ikkunalle ja sain nämä ihanuudet vaihtona! Pikkujakkaraa tai jotain vaaleanpunaista Kuismalan tytöille oli toivomuksena ja sain ne, ja siis paljon muutakin:

Todella kaunis kortti! Tyynyt menee tyttöjen sänkyjen päälle ja keltainen jakkara sopii täydellisesti heidät parvekkeelleen.

Lisäksi sain vihertävää ohutta nauhaa, kätevän muuntotaulukon sekä kauniin korttien askartelupaketin. Kiitos paljon!

Vihdoin sain kokeiltua tätä kuusta, tavallista vihreää piippurassia ei tietenkään ollut =/, joten on aika kimaltava kuusi =) Aika rimpulahan tuo on, tuollainen varjossa kasvanut... kuvassa näyttää paljon tuuheammalta kuin oikeasti on, mutta paljon koristeita niin saa kelvata. Ohjehan ei todellakaan ole omani, ohje kuvineen kaikkineen löytyy täältä! Hieman täytyy soveltaa itselle sopivaksi, jotta saan tuuheamman tuntuisen, ja kunhan saan kunnollista materiaalia. Ehkä sitten jouluksi saan kunnon kuusen =)

Ja yllätyksenä kolahti postista Jatalta ihana mini-ystävänpäiväkortti leivoksen ja haarukan kera! Että olet ihana!

Löysin kirppikseltä pari orpoa poikaa, jotka kotona osoittautuivatkin Joonataniksi ja Taneliksi! Saivat uudet vaatteet päälle ja nyt on hiuksetkin vaaleat, niin kuin 1:1 elämässäkin.

Joonatanin paitaan tulee vielä joku pääkallo-kuva, muttei ollut mukana nyt reissussa, joten menee ensi viikon puolelle. Tanelille kelpasi vielä tavalliset farkut, Joonatan vaati itselleen mustat pöksyt... kun ne on nyt "cool"...

Pariin kalenteriin olen jo lupautunut, niin pistän itsellenikin tänne ylös etten vaan unhoita vuoden aikana =)

1.

2. Heini

3. Jaana

4.

5. Tuikku

6. Tiitu

7. Iida

8.

9. Tiitu

10. Iida

11. Tuikku

12. Heini

13. Jaana

14.

15. Tuikku

16. Tiitu

17. Tiina

18.

19. Tiitu

20. Tuikku

21.

22. Heini

23. Jaana

24.